Jalostusteorioista
Keskusteluissa eri jalostusteorioista kohtaa helposti erilaisia näkökantoja. Näillä sivustoilla pyritään selventämään erilaisia jalostusnäkemyksiä kuitenkaan ottamatta kantaa voimakkaasti jonkun tietyn lähestymistavan puolesta. On sitten kunkin jalostuspäätöksen tekijän asia mihin teoriaan tai käytäntöön uskoo.
Hevosjalostuksen tekee vaikeaksi se lähtökohta, että hevosen perimässä on tuhansia geenejä, jotka hedelmöityksen yhteydessä yhdistyvät geenipareiksi toistensa kanssa sattumanvaraisesti. Ensinnäkin tällä hetkellä hevosen geenikarttaa eli sitä mikä geeni periyttää mitäkin ominaisuutta ei tunneta. Toisekseen tuota hedelmöityshetken satunnaisuutta ei voi jalostaja käytännössä ohjata vaan luonto tekee siinä omaa valintaansa ja järjestää geenit sattumanvaraisesti. Tällöin erilaisia mahdollisia yhdistelmiä varsan geeniperimäksi on miljoonia.
Julkisuudessa on ollut tietoja, että hevosen geenikartta olisi tekeillä Kentuckyn eläinlääketieteellisessä yliopistossa. Kun kyse on perinnöllisyystieteestä, ja geeniperimä ja kombinaatioiden lukumäärä on suuri, niin työ lienee hidasta ja vaativaa. Kun työ etenee, ja siitä on jotain julkisia tuloksia, niin pyrimme niistä kertomaan näillä sivustoilla.
Hedelmöityshetken sattumanvaraisuutta voidaan ohjata perimän kloonauksella. Tämä tekniikka on jo tuttua esim. lampaiden jalostuksen puolelta (ns. Dolly-lammas). Julkisuudessa on myös esitetty tietoja, että ensimmäisiä klooni-hevosia olisi jo syntynyt maailmaan. Mainittakoon tässä yhteydessä, että kantamme hevosen kloonaukseen on ehdottoman kielteinen. Se vie käytännössä pohjan mielekkäältä jalostustoiminnalta sekä järkevältä hevosurheilulta ylipäätänsä. Sitä tulee kaikin keinoin vastustaa. Mainittakoon tässä yhteydessä, että alkionsiirrolla ei ole mitään tekemistä kloonauksen kanssa. Alkionsiirrossa munasolu hedelmöittyy siitostammassa normaalisti ja sen jälkeen se siirretään alkiohuuhtelulla vastaanottaja-tammaan, joka kantaa ja synnyttää varsan aikanaan. Alkionsiirto on suositeltava tapa tuottaa varsoja silloin, kun esim. siitostamma ei kuntonsa puolesta kykenisi itse selviämään tiineyden aikaisista rasituksista. Hippoksen voimassaoleva alkionsiirtosääntö löytyy täältä.
Mitä sitten on hyvä jalostus?
Hyvällä jalostuksella pyritään aikaansaamaan yksilöitä, jotka pystyvät parempiin suorituksiin kuin vanhempansa ja vanhempien vanhemmat jne. Jos katsotaan, esim. Elitloppetin voittoaikoja vuosikymmenten saatossa niin voidaan sanoa, että voittoajasta on lähtenyt pois sekunti per vuosikymmen, noin karkeasti ottaen. Osaksi tämän voidaan ajatella olevan paremman jalostuksen ansiota ja osaksi parantuneiden valmennusmenetelmien ansiota.
Hyvän jalostuksen perusta on aina karsiminen. Se tarkoittaa huonojen yksilöiden siirtämistä pois jalostuksesta. Oriiden puolella tämä on helpompaa, sillä heikosti kaviouralla menestynyt ori ei juurikaan saa mahdollisuutta menestyä jalostuksessa, koska kilpailu siitosoreilla on kovaa. Tammojen puolella tilanne on hankalampi, sillä usein hyvä periyttäjätamma ei välttämättä ole hyvä kilpatamma ja päinvastoin. Tällöin jalostajan on tutkittava tamman perimää, rakennetta ja lähisukulaisten menestystä radoilla ja jalostuksessa ja niiden perusteella päätettävä antaako tammalle mahdollisuuden jalostuksessa.
Toinen hyvään jalostukseen pyrkivä metodi on pyrkiä vahvistamaan varsan ominaisuuksia valitsemalla tammalle mahdollisimman hyvä ori perustuen esim. sukutauluun (linjajalostus- ja/tai pedigree matching-menetelmällä) ja/tai BLUP-indeksiin. Hippoksen sivustolla on esitetty hyvä yhteenveto, miten valita sopiva siitosori tai -tamma. Sen löydät täältä. Näihin liittyvistä teorioista kerrotaan pähkinänkuoressa tuossa vasemmanpuoleisella palstalla, samoin siellä opastetaan, mistä löytyy jalostajan avuksi saatavilla olevia tietokoneohjelmistoja ja tietokantoja.
Omista jalostuskokemuksistasi voit kirjoittaa meille osoitteeseen info@big.biz.
